Matkailu on jäävuoren huippu – kalustetut asunnot ovat Suomen talouskasvun näkymätön mahdollistaja

Suomalaisessa mediassa ja poliittisessa keskustelussa lyhytvuokraus pelkistyy usein sanaksi ”Airbnb” tai loma-asumiseksi. Keskustelua värittävät kuvat Lapin revontulituristeista tai Helsingin kantakaupungin viikonloppuvieraista. Kun matkailutilastoja peilataan Suomen talouden rakenteellisiin tarpeisiin, huomaa melko pian, että matkailuun liittyvä asuminen saa merkittävän määrän palstatilaa.

Todellisuudessa kalustettujen asuntojen ja joustavan asumisen markkina on paljon enemmän kuin pelkkää turismia: se on kansantalouden kriittinen toiminto, joka mahdollistaa asiantuntijoiden liikkuvuuden, suuret investoinnit ja joustavuuden elämän eri murrosvaiheissa.

Tilastot paljastavat matkailun keskittymisen ja hajautumisen eron

Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelun luvut (ks. kuva) havainnollistavat matkailun maantieteellistä luonnetta. Ulkomaalaisten turistien yöpymiset painottuvat voimakkaasti kahteen kärkeen: Lappiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä selittää, miksi ulkomainen turismi hallitsee otsikoita – se luo paikallisia kysyntähuippuja, jotka vaikuttavat katukuvaan ja herättävät tunteita.

Kartat kuvaavat nimenomaan matkailua, mutta ovat silmiä avaavia. Kotimainen matkailu jakautuu tilastollisesti huomattavasti tasaisemmin koko maahan. Tämä antaa vihiä siitä, kuinka suuri merkitys joustavalla majoituskapasiteetilla on koko Suomen elinvoimaisuudelle. Kuitenkin tilastojen ulkopuolelle jää se suurin ja tärkein massa: työperäinen majoitus ja asumisen tarve, jota matkailumajoitustilastot eivät tavoita.

Työperäinen liikkuvuus on elinehto investoinneille ja osaamisen kehittämiselle

Suomi elää suurten teollisuushankkeiden aikaa. Mm vihreä siirtymä, tuulivoimapuistot, akkutehtaat ja muut infrahankkeet sijoittuvat usein paikkakunnille, joilla paikallinen hotellikapasiteetti on olematon ja perinteinen asuntomarkkina kankea.

Työperäinen liikkuvuus on myös laaja käsite. Se pitää sisällään kotimaisen työvoiman liikkuvuuden mahdollistamisen. Suomalaiset asiantuntijat ja rakentajat siirtyvät viikoiksi tai kuukausiksi projektien äärelle. Kalustettu asunto on heille välttämätön tukikohta, joka mahdollistaa työn tekemisen kaukana kotoa. Tarvitsemme myös kansainvälistä lisätyövoimaa. Suuret investoinnit vaativat välttämätöntä ulkomaista erityisosaamista ja työvoimaa.

Ihmiset, jotka ovat valmiita liikkumaan työn mukana, tarvitsevat laadukkaan kodin heti saavuttuaan – ilman vaatimusta sitoutua vuosien vuokrasopimukseen tai hankkia huonekaluja tyhjään asuntoon. Ilman joustavaa majoituskapasiteettia Suomen talouskasvu tyssää seinään, kun työvoima ei yksinkertaisesti ulotu hankkeiden äärelle.

Joustot elämäntilanteissa

Työelämän murros on luonut myös uusia asumisen tarpeita, jotka eivät näy matkailutilastoissa. Yksi nouseva trendi on etätyö läheisyyden mahdollistajana. Esimerkiksi mahdollisuus asua muutama kuukausi toisella paikkakunnalla iäkkäiden vanhempien tukena on arvokas osa modernia työelämää. Kalustettu asunto mahdollistaa tämän joustavasti ilman, että omaa vakituista asuntoa tarvitsee irtisanoa tai myydä.

Lisäksi perinteiset elämänmuutokset – putkiremontit, erot tai perhesuhteiden muutokset – vaativat asunnon, johon voi muuttaa heti huomenna ja josta voi lähteä tarpeen mukaan.

Joustava asuminen on infrastruktuuria

On ymmärrettävää, että turistivirrat herättävät keskustelua. Sääntelyä ja yhteiskunnallista arvokeskustelua ei kuitenkaan pitäisi käydä vain matkailun ehdoilla. Jos vaikeutamme kalustettujen asuntojen tarjontaa matkailun lieveilmiöiden pelossa, vaikeutamme samalla teollisuuden investointeja, osaajien liikkuvuutta ja suomalaisten arjen joustavuutta.

Kalustettu asunto on osa modernia yhteiskunnan infrastruktuuria. Alan toimijat tekevät parhaansa, että arjen rattaat pysyisivät pyörimässä. Annetaan toimialalle painoarvo, jonka se kansantalouden osatekijänä ja yksilöiden elämän helpottajana ansaitsee.