Ympäristöministeriön kysely kuntien lyhytvuokrauksen tilanteesta 12/2025

Ympäristöministeriö toteutti helmikuussa 2026 virkatyönä, Kuntaliiton avustamana. erityisesti rakennusvalvonnan asiantuntijoille kohdistetun kyselyn lyhytvuokrauksen tilanteesta eri kunnissa ja kaupungeissa. Tarkoituksena oli kerätä vapaamuotoisesti tietoa rakennusvalvonnan asiantuntijoilta. Vastauksia saatiin yhteensä 93 kappaletta. Seuraavassa muutamia nostoja ja havaintoja tutkimustuloksista.

Haittavalitukset ovat (yllättävän) vähäisiä

Julkisessa keskustelussa lyhytvuokraus yhdistetään usein häiriöihin, mutta kyselyn tulokset kertovat toista: valtaosassa kuntia ei ole ongelmia. Peräti 64,5 % vastaajista ilmoitti, ettei heidän kuntansa rakennusvalvontaan ole tullut yhtään haittavalitusta lyhytvuokrauksesta vuonna 2025. Tästä voisi päätellä, että suurimmassa osassa tapauksia lyhytvuokraus ja vakituinen asuminen mahtuvat sujuvasti samaan ympäristöön.

Valvonta-asioita on vireillä vähän

Kysely osoittaa, ettei lyhytvuokraus työllistä kuntien rakennusvalvontaa merkittävästi valvontatapausten muodossa. Peräti 71 % vastaajista kertoi pöydän olevan puhdas lyhytvuokrauksen valvonta-asioista - ettei heillä ole vireillä yhtäkään lyhytvuokrausta koskevaa valvonta-asiaa. Tämä on erittäin myönteinen havainto, joka kertoo, ettei ilmiö ole aiheuttanut laajamittaista tarvetta viranomaispuuttumiselle nykyiselläkään lainsäädännöllä.

Lyhytvuokraus on tärkeä osa kunnan majoituskapasiteettia

Kysely vahvistaa, että lyhytvuokrauksella on vakiintunut ja positiivinen rooli paikallisessa matkailussa ja elinkeinoelämässä. Noin kolmannes vastaajista (31,2 %) arvioi, että kunnan majoitustarve nojaa lyhytvuokraukseen jonkin verran, ja osassa kuntia jopa huomattavasti enemmän, jolloin lyhytvuokrauksen tarjoama lisä on kokonaiskapasiteetille tärkeä. Tulos osoittaa, että lyhytvuokraus paikkaa hotellikapasiteetin puutteita ja mahdollistaa matkailun kasvun monilla alueilla.

Lainsäädännön tarve selkeytyy

Tulokset tukevat myös tarvetta uudelle 90 vrk/kalenterivuosi -säännölle, sillä nykytilanne on kuntien välillä hyvin kirjava. Tällä hetkellä 38,7 % kunnista katsoo, ettei 90 päivän vuokraus vaatisi lupaa, kun taas 33,4 % katsoo sen vaativan. Päivitetty Rakentamislaki toisi tähän myönteisen muutoksen poistamalla epävarmuutta ja tuomalla kaikille toimijoille tasapuoliset pelisäännöt riippumatta siitä, missä päin Suomea asunto sattuu sijaitsemaan.

Tulevaisuuden näkymät ovat vakaat

Suurin osa kunnista ei näe lyhytvuokrauksen aiheuttavan hallitsematonta muutosta. Peräti 57 % vastaajista ei arvioi tilanteen muuttuvan merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana. Tulos voi olla viesti siitä, että markkina on monin paikoin löytämässä luonnollisen tasapainonsa.

Raportin tulokset maalaavat kuvan toiminnasta, joka on useimmissa kunnissa hyvin hallinnassa ja jonka vaikutukset ovat maltillisia. Uusi rakentamislain luku tulee siis pikemminkin selkeyttämään jo olemassa olevaa, pääosin ongelmatonta käytäntöä kuin korjaamaan riistäytynyttä tilannetta. Toivottavasti saamme jatkossa lukea myös mediasta enemmän myönteisiäkin asioita!