Onko tarkoituksenmukaista tukahduttaa ammattimainen lyhytvuokraus?

Lyhytvuokraus on noussut merkittäväksi ja suosituksi vaihtoehdoksi tilapäiseen majoitustarpeeseen. Se tarjoaa joustavan ja kodinomaisen vaihtoehdon kotoa poissa olevalle, oli sitten kyse millaisesta tilapäistarpeesta tahansa. Kasvavana asumismuotona lyhytvuokraus mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa ja muovautuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan joustavasti. Lyhytvuokraus, osana globaalia digitaalista alustataloutta kohtaa kuitenkin käytännössä paikallisia haasteita.

Otetaanpa Suomesta esimerkiksi Rovaniemi, jossa koetaan, että alustatalouden ei haluta toimivan tasavertaisesti ja erilaiset intressit kamppailevat keskenään. Lyhytvuokraus Rovaniemellä näyttää nousseen nopeasti kiihtyneen matkailun tuomien haasteiden kulminaatiopisteeksi. Olisiko todellakin parempi, ettei lyhytvuokrausta olisi lainkaan? Katoaisivatko majoittautumisten tai majoittujien ongelmat, jos lyhytvuokrausta ei olisi?

Lyhytvuokrauskapasiteetin vähentäminen vähentää matkailijoiden saapumista Lappiin.

Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta lähestyi huhtikuussa tänä keväänä Taiga Kodit Oy:tä ja kehotti luopumaan lyhytvuokraustoiminnasta Korkalonkadulla sijaitsevissa asunnoissa uhkasakkojen uhalla. Taiga Kotien pääomistaja Juho-Matti Pekkala pitää kieltämistä erikoisena päätöksenä, sillä pelkästään Taiga Kodit Oy:n Korkalonkadun asuntojen poisjääminen lyhytvuokrauskapasiteetista tarkoittaa useampaa tuhatta asukasta sesonkikaudella. Aikana, jolloin kaupungin hotellikapasiteetti on käytännössä loppuunmyyty. Lentäen Rovaniemelle saapuvat turistit joutuisivat majoittautumaan paikkakunnan ulkopuolelle. Tämä vähentää osaltaan matkailijoiden saapumista Lappiin.

Kuvassa Kotimaailma-ketjun yrittäjä, Taiga Kodit Oy:n toimitusjohtaja Juho-Matti Pekkala (Kotimaailman media-arkisto)

Pekkala pitää ratkaisua katastrofaalisena matkailulle, mutta myös liiketoiminnalle, varsinkin, jos tämä on kaupungin linjaus ammattimaiselle kalustettujen asuntojen toimijoille Rovaniemellä. ”En voi käsittää, että majoituspalvelut halutaan kohdentaa isojen muualta tulevien sijoittajien suuntaan sen sijaan, että kaupunki mahdollistaisi itselleen, oman seudun pienyrittäjille ja kaupunkilaisille hyvinvointia matkailusta.” Nyt keväällä asetettu uhkasakko vaarantaa ainakin Taiga Kodit Oy:n majoitustoiminnan Rovaniemellä. Juho-Matti Pekkala on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Samaan aikaan Rovaniemen kaupunginjohtajan Ulla-Kirsikka Vainion mukaan Rovaniemellä ei ole riittävästi hotellimajoituskapasiteettia (Yle, 29.4.25, Rovaniemen kaupunki antoi toisen majoitusta koskevan uhkasakon). Ylen29.4.25 jutun mukaan lyhytvuokraus on Rovaniemellä jopa hotellimajoitusta suositumpaa (Visitory-matkailutilasto). Miksi siis suosittu majoittautumismuoto tulisi ajaa alas?

Taiga Kodit Oy edustaa Rovaniemellä Kotimaailma-ketjua. Ketjun toimitusjohtaja Jari Peltola kertoo, että yhtiön vuokraamien asuntojen määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Kotimaailma -ketjun majoittujista noin 70 prosenttia on pitkäaikaisia (vähintään 4 viikkoa viipyviä) asukkaita, esimerkiksi reissutyöntekijöitä, kodin vahinko- tai remonttiolosuhteiden vuoksi sijaisasuntoa tarvitsevia sekä Suomeen määräajaksi saapuvia toimihenkilöitä tai yritysjohtajia. Peltolan mukaan Kotimaailman toiminta on normaalia, lain mukaista liiketoimintaa. Hän toteaa lyhyempien viipymien olevan tärkeä osa liiketoimintaa (esim. maanantaista torstaihin majoittuvat projekti- tai asennustyöntekijät sekä viikonloppuisin matkustavat perheet).

Peltola toivoo, että vireillä oleva lakimuutos toisi selkeyttä toimintaan. ”Olisi sekä kaupungeille ja kunnille, kiinteistöyhtiöille, tilapäisille ja vakituisille asukkaille että alan ammattimaisille toimijoille parempi, että lainsäädäntö ottaisi kantaa lyhyemmän ja pidempiaikaisen lyhytvuokrauksen rajanvetoon ja sen sallimiseen selkein kriteerein. Nykyinen tilanne aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua”, sanoo Peltola.

Kuvassa Kotimaailman toimitusjohtaja Jari Peltola (Kotimaailman media-arkisto)

Vuonna 2026 voimaantulevaksi kaavailtu lakimuutos sallisi alle 4 viikon viipymiä tavallisissa taloyhtiöissä enintään 90 vrk vuodessa. Tämä olisi jo selkeä parannus nykyiseen tilanteeseen, mutta esimerkiksi Rovaniemen poikkeuksellisessa markkinassa raja olisi liian tiukka, eikä edes Rovaniemen kaupungin edun mukainen. Kaupungeilla olisikin esityksen mukaan halutessaan mahdollisuus nostaa raja 180 vuorokauteen. Peltolan mukaan lähtökohta voisi olla jopa niin, että laki sallisi alle 4 viikon lyhytvuokrauksia 180 vrk kalenterivuodessa. Selkein perustein kaupunki voisi rajoittaa määrän 180–90 vuorokauden välille.

Lyhytvuokrauksen aiheuttamat häiriöt ovat todella vähäisiä, jopa vähäisempiä kuin tavallisen asumisen aiheuttamat häiriöt. Ilmoituksia Kotimaailmalle tulee alle 0,1 % lyhytvuokrausasukkaista. Ammattimainen toimija, kuten Kotimaailma, myös infoaa saapuville asukkaille selkeästi talon järjestyssäännöt ja toimii kokonaisuudessaan tarkkaan mietittyjen prosessien mukaisesti. Ammattimainen toimija reagoi häiriötilanteisiin tehokkaasti.

Ilmiötä vaivaa nyt epäselvä lainsäädäntö; mikä on asumista ja mikä majoitustoimintaa. Siksi eri roolien edustajat riitelevät keskenään. Nyt perinteisten tilapäismarkkinoiden rinnalle noussut ammattimainen kalustettujen asuntojen markkinointi saa klikkiotsikoita laittomasta toiminnasta. Jokainen ammattimainen toimija haluaa toimia lainmukaisesti, joten olisiko ennemminkin tarpeen pyrkiä sopeuttamaan, muuttamaan tai ajantasaistamaan säätelyä ripeästi asiakkaiden suosimassa uudenlaisessa palvelussa, sen sijaan, että uusia toimintatapoja pyritään painostuksenomaisesti sulkemaan pois?

Markkinatalous toimii kuitenkin lopulta niin, että kysyntä luo tarjontaa. Mikäli lyhytvuokrausta rajoitetaan liikaa, alan toimijat ovat pakotettuja vähentämään kapasiteettiaan. Tämä taas voi aiheuttaa tilanteita, jossa esimerkiksi perhe, jonka kotona on sattunut vesivahinko, jää ilman sijaisasuntoa tai ulkomaalaiset yritykset eivät tule Suomeen toteuttamaan urakoita kohonneiden majoituskustannusten vuoksi. Näin tuskin kukaan haluaa tapahtuvan.